Tein munkkeja lapsen kanssa (ja poltin sormeni, kuten perinteeseen kuuluu). Munkeista tuli herkullisia, joten söin samantien kolme. Kyytipojaksi otin miehen tekemää simaa. Se oli kerrankin onnistunut täydellisesti. Join kaksi lasillista. Lopputulos? Sokerihumala ja hirveä väsymys. Silmät kiinni lupsuen kirjoitan tätä hiekkalaatikon reunalla istuen ja toivon, ettei puistoon tule tuttuja. En jaksa avata suuta jutellakseni. Kiitos sokeri.
ILOISTA WAPPUA KAIKILLE!
ps. Ne 244g irtokarkkeja.. Noin puolessa välissä pussia iski paha olo. Joko olen vähitellen vierottanut itseni niistä jättimäisistä sokerimääristä, joihon aikoinani totutin itseni (jumbopussi+suklaata+limu..) tai sitten olen tuntenut elimistööni niin paljon sokeria, ettei se oikein enää kestä sitä. Toivottavasti eka vaihtoehto on oikea. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti