tää tais olla taas tässä.

I'm gonna make it, julistin viime postauksessani. Väärin. Pieleen meni tämäkin herkkulakko niin että rysähti.

Keskiviikkoiltana sain viestin ystävältäni. Viesti oli varoitus, että hän aikoo tuhota herkkulakkoni torstaina. O-ou! :) Ystävä oli tehnyt aivan mielettömän hyvää omenapiirakkaa (kiitos vielä <3) ja sen kanssa oli tarjolla jäätelöä. Yllätyin itsehillinnästäni: otin pienehkön palan (mun ottamaksi palaksi se oli pieni, jonkun toisen palaksi ehkä normaali tai enemmänkin) ja vaikka piirakka oli todella hyvää, en ottanut lisää. Ei herkkulakko tähän(kään) pieneen repsahdukseen kaadu, ajattelin. Perjantai koitti. Sovimme ystäväpariskunnan kanssa, että he tulevat meille illalla pelaamaan lautapeliä. Kävimme kaupassa. Ostoskärryissä oli sipsiä, pari dippiä, kasviksia, viinirypäleitä, muutama olut sekä kaksi pussia karkkia (hedelmäaakkoset ja Pandan natural-laku). Kotona kaivoin kaapista vielä kolmannen pussin (pätkis minibites). Söin nälkääni rahkaa, turkkilaista jogurttia ja ananasta. Istuin pelipöytään ja aloin syödä. Olin ajatellut, että napsin viinirypäleitä, kasviksia ja sipsiä, mutta melkein heti käteni suuntautui karkkikulhoon. Ja en ottanut muutamaa karkkia, vaan söin kulhon varmaan melkein yksin tyhjäksi. Joten tää herkkulakko päättyi tähän. Syytän ulkoisen motivaation puutetta, minussa ei ole vikaa! ;D (Oikeasti mun itsehillintä on edelleen maailman huonoin.)

Nyt yritän olla muutaman päivän herkuttelematta ja sen jälkeen nautin Espanjan ja pääsiäisen herkuista. Pääsiäisen jälkeen katsotaan taas mitä käy.. Toivottavasti herkuttelu ei heti ryöstäydy käsistä, vaikka todennäköisesti juuri niin siinä käy. Se on sääli, sillä olisi ihana osata nauttia herkuista kohtuudella ja ilman huonoa omatuntoa. Nyt ennen Repsahduksia sain elää muutaman päivän ilman makean- tai karkinhimoa ja se oli vapauttavaa! Elämä tuntuu kovin kevyeltä, jos ei koko ajan mieti sitä, kuinka tekisi mieli pullaa tai kakkua tai pannaria tai karkkia tai tai tai...

Joskus vielä osaan herkutella kohtuudella ja nauttia jokaisesta suupalasta, jonka (harvakseltaan) suuhuni pistän.