juupas eipäs & karkittomuuden säännöt.

Olen taas joutunut tilanteeseen, jossa kaksi pikkukaveria asustaa olkapäilläni (tai ehkä aivoissani, sillä en näe niitä olkapäilläni). Toinen tyypeistä, se pahis, houkuttelee koko ajan herkuttelemaan karkilla ("ei yksi pussi haittaa, syö syö syö!") ja samalla hyvis yrittää muistuttaa minua siitä, että en tahdo syödä karkkia, että siitä tulee morkkis ja paha olo. Tämä on kamalaa.

Olen herkutellut nyt parin viikon aikana niin paljon, että olen lihonut vähän. En tiedä paljonko, sillä en harrasta vaa'alla käyntiä kovin usein (en välitä painolukemasta tai vaatekoosta, vaan siitä onko oloni hyvä vai huono). Painoni ei ole varmaankaan noussut paljoa, sillä mies ei ole lihomistani huomannut (tai ainakin väittää niin). Itsellä on kuitenkin koko ajan paksu, painava ja kamala olo. Niinpä en todellakaan haluaisi pistää suuhuni karkkia tai mitään muutakaan herkkua. Ja silti sitä tekee koko ajan mieli. Ja koska pahis olkapäälläni muistuttaa koko ajan siitä, että ensi maanantaina alkaa karkittomuus, niin tahtoisin käyttää kaiken tämän jäljellä olevan ajan karkkia puputtaen. Tiedän kuitenkin, etten nauttisi karkista vaan potisin huonoa omaatuntoa jo karkinsyönnin aikana. Ja tämä on painonnousuni syytä! No, voinhan toki syödä karkkia siitä nauttimatta, ei olisi ensimmäinen kerta.. Mutta en kuitenkaan tahtoisi sitäkään tehdä, koska se on.. no, tyhmää.

Maanantaina alkavan karkkilakkoni suunnitelma on tämä: olen totaalisesti karkkikiellossa ainakin 4.-31.7. eli neljä viikkoa. Ei voi olla kovin vaikeaa, eihän?! ;) Totaalikiellon jälkeen saan syödä kerran viikossa karkkia, mutta vain yhtä lajia ja vain pienen pussin. En siis saa tehdä sitä, mitä aiemmin harrastin luvallisena karkkipäivänä: ostin muutaman suklaapatukan, Jumbo-pussin ja mahdollisesti vielä lakupatukoita tai pienen lakupussin.

Jos/kun onnistun selviämään neljä viikkoa ilman karkkia, palkitsen itseni hieronnalla. Ja jos totaalikiellon jälkeen selviän kaksi kuukautta yhdellä pienellä pussilla viikossa, saan tilata itselleni lehden vuosikerran. Jos pärjäisin joulukuuhun asti maltillisella karkinsyönnillä, saisin pitää joulun ajan lomaa ja nauttia joulun ajan herkuista ja joulukarkeista hyvällä omallatunnolla (!). Termi "joulun aika" vaan on vielä määrittelemättä.. Jouluhulluna jouluni alkaa joskus lokakuussa ja loppuu tammi-helmikuun vaihteessa. Loma karkittomuudesta ei kuitenkaan tietystikään kestäisi niin kauaa, vaan ehkäpä noin viikon verran (24.-31.12.). No, sitä ehtii sitten miettimään jos sinne asti onnistun olemaan lähes karkitta..

Repsahduksia tulee melkeinpä varmasti, sen verran hyvin tunnen itseni. Jos repsahdan kerran ja menetän heti kaikki palkintoni niin silloinhan ei ole järkeä jarkaa karkittomuutta, koska ei saa palkintoja. Repsahdusvara pitää siis olla. Olisikohan sopivaa, jos ensimmäisen neljän viikon aikana saisi tapahtua maksimissaan kaksi repsahdusta (yhteensä, ei per viikko!)..? Ja sitten seuraavien kuukausien aikana repsahduksia saisi tapahtua.. hmm.. ehkä vain yksi kuukautta kohti? Silloin saan kuitenkin karkkia joka viikko yhtenä päivänä niin pakkohan minun on selvitä ilman repsahduksia. Eikö vaan?

Jes, alan olla jo melkeinpä innoissani tästä tulevasta lakkoilusta! Ja nyt on sellainen olo, että I can do it! Toivottavasti vaan joku teistä lukijoista tarttuu haasteeseeni, ettei tarvitse yksin lakkoilla. Come on, vain neljä viikkoa karkitta. Kyllä te siihen pystytte! :)