Sain torstaina sen kaipaamani Jumbo Remixin - ja söin sen lähes kokonaan yksin. Vasta kun paha olo oli tulossa, jätin karkkipussin rauhaan ja tarjosin jämät (ööh, ehkä kymmenen karkkia..) miehelleni. Mutta hei, lopetin siis karkinsyönnin ennen pahaa oloa! Erävoitto minulle.
Karkinsyöntini ei kuitenkaan jäänyt yhteen karkkipussiin: perjantaina söin puolikkaan lakritsimaton ja lauantaina kävin ystäväni kanssa Makuunissa karkkiostoksilla - mutta ostin karkkia vain viidellä eurolla eli todella vähän "entiseen minääni" verrattuna. Paljon on tullut herkuteltua viikonlopun aikana ja se on vähän tyhmää, sillä yhtenäkään päivänä ei edes ollut oikeasti karkinhimoa. On tietysti huono juttu, että söin karkkia vaikken sitä erityisemmin himoinnutkaan. Toisaalta olen iloinen, että en ole tuntenut karkinhimoa muutamaan päivään (mutta varmasti se iskee taas huomenna). Tuntuu, että olen ehkä jo vähän parantunut karkkiaddiktiostani. Ennen monen herkuttelupäivän kierre oli lähes mahdoton katkaista ja vaati vähintään itkua ja hampaiden kiristystä. Nyt ajatus karkittomasta viikosta ei tunnu yhtään pahalta, sillä olen saanut herkutella viikonloppuna ihan tarpeeksi (ja vähän liikaakin). Ehkä pian voin sallia itselleni ihan jokaviikkoisen karkkipäivän? Se olisi fantastista.
Iloisin ja luottavaisin mielin kohti uutta karkitonta viikkoa siis! :)
My Life Without Candy ei ole oikeasti karkiton blogi. Täällä tasapainoillaan herkuttelun ja terveellisen syömisen välillä. Juttu lipsuu runsaasti myös liikunnan, hyvinvoinnin ja arjen puuhien pariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti