keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

motivointia.

Kertauksen vuoksi totean, että tahdon lopettaa karkinsyönnin tai ainakin vähentää sitä. Motivaattorina tässä toimivat muun muassa kuvottava olo karkinsyönnin jälkeen, masentava tieto itsekurin heikkoudesta sekä halu hillitä ylimääräistä sokereiden ja lisäaineiden saantia. Kun karkinhimo iskee, nämä seikat ovat kuitenkin täysin toissijaisia ja siksi karkiton elämäni on ollut yhtä suurta repsahdusta. Siksi ajattelin nyt muistin virkistykseksi kirjottaa listan asioista, joita sokeri saa aikaan elimistössämme. Listalla ei ole mitään uutta ja ihmeellistä, mutta jospa tämä taas hetkeksi innostaisi vähentämään sokerin syöntiä.

Sokeri on pahasta koska..
- joidenkin lähteiden mukaan sokeri on suurin syy ihon ennenaikaiseen vanhenemiseen.
- myös finnien syynä voi olla sokeri.
- hampaat reikiintyvät helposti.
- sokeri saa verensokerin epätasapainoon, sillä sokerinsyönti aiheuttaa elimistössä insuliinipiikin.
- sokerista saa tyhjiä kaloreita, jolloin energiansaanti on liiallista ja kiloja kertyy.
- sokeri lisää b-vitamiinin tarvetta eli suuria määriä sokeria syövillä voi olal b-vitamiinin puutos.
- sokerin liikakäyttö vaikuttaa haitallisesti aivojen välittäjäaineisiin. Ärtyisyys, ylivilkkaus ja stressaantuneisuus voivat johtua sokerinsyönnistä.
- verisuonet kalkkeutuvat -> sydän- ja verisuonitautien riski kohoaa. Ettekö usko? Kas näin: sokeri hajoaa elimistössä fruktoosiksi ja glukoosiksi. Fruktoosi lisää triglyseridien ja LDL-kolesterolin tuotantoa.
- sokeri on karsinogeeni sillä syöpäsolut tarvitsevat glukoosia ravinnokseen.
- sokeri heikentää vastustuskykyä, sillä se tukahduttaa kasvuhormonin eritystä.
 - vireystilaa säätelevien hormonien tuotanto heikkenee, kun veren sokeripitoisuus muuttuu sokerinsyönnin seurauksena. Siksi siis pian karkkipussin syömisen jälkeen iskee väsymys.

Sokeri ei siis todellakaan ole elimistömme ystävä. Näistä sokerin haitoista huolimatta en ole valmis luopumaan sokerista täysin, saatika sitten myös hiilihydraateista. Olen "perusruokavalion" kannattaja: elimistömme tarvitsee rasvaa, proteiinia, hiilihydraatteja.. Mutta kaikkea kohtuudella. Jostain poimin kuitenkin tällaisen lauseen: "Sokerille pahasti addiktoituneella ihmisellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa sokerin syönti kaikissa muodoissaan kokonaan." Höh! Inhaa, jos en pääse karkkiaddiktiostani eroon luopumatta sokerista ja hiilihydraateista kokonaan. Yritän silti, en aio lannistua.

Tein myös Leipätiedotuksen Sokeritestin. Tein testin kuvitteellisen herkuttelupäivän perusteella: aamupalaksi puuroa, välipalaksi myslipatukka ja smoothie, jossa on tölkkihedelmiä (sokeriliemessä). Lounaan höysteeksi pikkuisen ketsuppia ja jälkkäriksi pannukakkua. Illalla 400g irtokarkkeja ja puolen litran siideri. Sokeripaloja 155,5. HUPS! Tulos oli tällainen: "Yli 34 palaa. TÄYS HUTI! Sokerinsaantisi ylittää kaikki sallitut rajat. Ei mikään ihme, jos olo on äkäinen, väsyttää etkä muutenkaan ole ihan vedossa. Missään nimessä et voi jatkaa näin! Päätä itsellesi erillinen herkuttelupäivä ja syö kunnon aterioita. Välipaloiksi kannattaa syödä esimerkiksi leipää, hedelmiä ja vähäsokerisia ja -rasvaisia maitotuotteita. Huomaat eron varmasti!" Alle 22 palaa päivässä on suositeltava määrä. Söin siis kuvitteellisena päivänä koko viikon sokeripalat. Olen sanaton.

ps. Mitä tykkäätte blogin uudistuneesta ulkoasusta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti