päivä 8 jkl.

Koska pelkän karkkiaddiktion kanssa eläminen ei ilmeisesti ole tarpeeksi hankalaa, niin olen lisäksi totuttanut itseni jokapäiväiseen hemmottelua arjen keskellä -hetkeen. Pärjään ilman tällaista pientä hemmotteluhetkeä jos emme ole kotona, mutta näköjään kotipäivinä se on yksinkertaisesti oltava. Tänään vauvan nukahdettua päiväunille siivosin ja järjestelin kotia kiireisesti, että varmasti ehdin nauttia hetkestäni ennen vauvan heräämistä. No, vauva on vedellyt sikeitä jo kolmisen tuntia eli olisin ehtinyt nautiskella vaikka olisin siivonnut vähän huolellisemminkin. Tämänpäiväiseen hemmottelua arjen keskellä-hetkeeni kuului kermavaahtokuorrutteinen cappucchino (olen edelleen hulluna kermavaahtoon), muutama Marianne ja 42 minuuttia Gilmoren tyttöjen seurassa. Voi kuinka sukkelasti harsovaippojen taittelu sujui tämän hetken lomassa.

Arjen luksusta: cappucchino ja muutama nami kera harsovaippojen.

Meinasin Mariannejen ja cappucchinon lisäksi tehdä itselleni laskiaispullan, mutta olin vahva ja kieltäydyin siitä kohteliaasti. Rehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin tunnustaa, että kuvassa esiintyvien Marianne-karkkien syömisen jälkeen kävin hakemassa viimeiset kaksi lasipurkkiin jäänyttä Mariannea. Niiden jälkeen kaivoin vaatehyllyn perältä Marianne-laatikon, jossa oli pohjalla vielä kourallinen nameja. Mutta en syönyt niitä kaikkia, vain viisi tai kuusi! Joka tapauksessa olisi ehkä kannattanut syödä se laskiaispulla, niin en olisi (ehkä) sortunut kaikkiin noihin Marianneihin. Vaikka eihän se minun vikani ole, että niistä on tehty niin hyviä ja koukuttavia. Sitä paitsi ne on niin söpöissä kääreissäkin!