Tänään en ole syönyt karkkia, hiphei! Ostin kuitenkin yhdestä ihanasta luomuputiikista tummaa suklaata, joka odottaa nyt kaapissa hirveää makeanhimoa.
Koska pyrkimykseni on pyristellä irti karkinhimosta, mutta myös vähentää lisäaineiden tankkaamista niin päätin tästä lähtien tyydyttää karkinhimoni tummalla (luomu)suklaalla aina silloin, kun on ihan ihan ihan pakko saada karkkia. Se on kai ainakin vähän parempi vaihtoehto kuin väriaineilla, aromivahventeilla ja muilla E-koodeilla tankattujen namien popsiminen.
En ole mikään hirveän kova suklaansyöjä, vaikka muut karkit uppoavat kyllä paremmin kuin hyvin. Suklaa on kyllä ihan hyvää, mutta en melkeinpä ikinä himoitse sitä enkä siksi yleensä sitä ostakaan. Eräänä päivänä viime viikolla huomasin, että meillä on puolitoista levyä tummaa suklaata jääkaapissa. Siis minulla, karkkiaddiktilla, on säilynyt karkkia kaapissa?! Ohhoh. Tosin nuo suklaat ovat sellaisia halpissuklaita (toinen on Ikeasta, toinen Pandaa), joita olen ostanut joululeivonnaisia varten. Ihan hyviä ne ovat, mutta eivät sellaista "oikeaa" tummaa suklaata. Mutta silti, en ehkä olekaan niin toivoton tapaus kuin luulin.
No niin, nyt tekee mahdottoman paljon mieli palaa (tai kahta) tummaa suklaata. Äh! Onneksi vesipannu on hellalla lämpenemässä, ehkäpä lakritsitee vie suklaanhimon pois.
My Life Without Candy ei ole oikeasti karkiton blogi. Täällä tasapainoillaan herkuttelun ja terveellisen syömisen välillä. Juttu lipsuu runsaasti myös liikunnan, hyvinvoinnin ja arjen puuhien pariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti