Heräsin aamulla pää täynnä räkää ja koko päivä on mennyt aivastellessa ja niistellessä. Tämä ei varmaankaan ole enää rokotusten sivuvaikutuksista johtuvaa vaan jotain mälsää kausiflunssaa. Myös vauva on flunssainen, mutta ei onneksi ihan yhtä tukkoinen kuin minä. Ajattelin, että vietämme päivän nukkuen ja lepäillen, mutta vauva oli ilmeisesti eri mieltä. Ehkä pienen kurkku on kipeä tai muuten olo kurja, sillä olen yrittänyt puoli kahdestatoista asti nukuttaa tuota väsynyttä pikkuihmistä, huonolla menestyksellä. Kerran vauva nukahti parvekkeelle (lähes tunnin nukuttamisen jälkeen), mutta juuri silloin alkoi kova, puuskittainen tuuli, joka pääsi (hienosta tuulensuojakyhäelmästäni huolimatta) herättämään vauvan noin kolmen minuutin unien jälkeen. Oi kuinka iloisia olimme, sekä minä että vauva. Sen jälkeen olen yrittänyt kaikilla keksimilläni tavoilla vaivutta pienokaisen uneen, mutta hän on sitkeästi vastustanut unta. Nyt hytkytän häntä kantoliinassa ja taistelussa vauva vs uni jälkimmäinen alkaa ehkä vihdoin olla voiton puolella. Hiphei!
En todellakaan ole maailman kärsivällisin ihminen, mutta tämän päiväisestä unisirkuksesta ja ehtymättömästä räkäpäisyydestäni huolimatta en ole hermostunut tänään ja siitä olen aika ylpeä. Ja ansaitsen palkinnon. Varsinkin kun vauva saa tänään uuden turvaistuimen + taaperokärryn ja mies uuden puvun, ehkä kaksikin. Tasapuolisuuden nimissä minunkin on saatava jotain ja olen päättänyt tyytyä vaatimattomaan, muutaman (tai ehkä viiden) euron hintaiseen tuotteeseen eli Makuunin karkkipussiin. Aion ostaa ainakin jee-jeeitä, joista olen haaveillut päiväkausia sekä hedelmämatoja, jotka ovat tämänpäiväinen himoni kohde.
Sitä paitsi ajattelin alunperinkin, että herkkurajoitukset tulevat voimaan vasta helmikuussa. Tammikuun tavoitteeni eli karkittoman elämän olen jo pilannut useaan otteeseen, joten yksi Makuunin irtokarkki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti