perjantai 28. tammikuuta 2011

päivä 28.

Söin tänään karkkia.

Olin kaupassa (väsyneenä, nälkäisenä ja kipeänä) ja päätin, että nyt loppui karkkilakko. Miehelle perustelin lakon lopettamisen sillä, että syön mielettömiä määriä muita herkkuja kun en saa karkkia ja silloin lakossa ei ole mitään järkeä. Mies myönteli, että no niinhän se on.. Karkkihyllyn kohdalla arvoin vielä hetken, että ostanko karkkia vai vieläkö pystyn lakkoilemaan. Sitten ojensin käteni ja tartuin tarjouksessa olleeseen Hyvää makumaasta-karkkilaatikkoon. Kyllä. Karkkipussi ei riittänyt vaan piti sitten saada kokonainen laatikko, muistaakseni 600g. En jaksa nyt nousta ja kävellä suuren asuntomme (= kaksio) keittiöön katsomaan laatikon tarkkaa painoa. Karkit painaa mahassa.
Kun laitoin karkkilaatikkoa ostoskärryihin sanoin, että ostan tämän nyt kun se on tarjouksessa, mutta en vielä tiedä avaanko sen vai säästänkö myöhemmäksi. Ha! Sehän avautui heti kotiin päästyämme. "Maistan vain yhden", totesin ja tarjosin miehellenikin (silloin ei voi mäkättää karkinsyönnistä jos sitä syö itsekin). Sen jälkeen olen käynyt salaa napsimassa aina muutaman (eli kourallisen) karkin ja nyt laatikosta on syöty ainakin puolet. On vähän paha olo ja hirveä morkkis. Olen pettynyt itseeni ja turhautunut. Haluaisin oppia elämään ilman karkkia ja ilman joka päiväistä herkkuhetkeä. No, ehkä eläkeikään mennessä opin. Tai sitten painan eläkeikäisenä 200 kg. Jompi kumpi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti